Voi minua aikaansaamaton

Taas näköjään pari viikkoa vierähti aivan huomaamatta. Tähän väliin mahtuu mm. kampaajaa (uudet pidennykset jesjes), kosmetologia (lisää ripsiä), neuvolaa (murinaa laskeneesta hb:sta ja lisää kiloja), lääkärin tarkastusta, kaverin synttärikemuja, urheilua jajaja.

Sain (viimein) aikaiseksi käydä kampaajalla ja uudet pidennykset päähän! Vaikka niiden hoitamiseen menee tovi enemmän aikaa kuin pelkkien omien hiusten, on lopputulos uloslähdettäessä niiiin paljon parempi, että kyllä siihen mielellään nuo muutamat hetket uhraa. Kävin ostamassa yhden puntin 40cm tukkaa hairiumista. Aiemmin päähäni on laitettu 1,5 tai jopa 2 punttia, mutta nyt riitti oman tukan pituuden takia 1 puntti.

Myös kosmetologilla kävin "hemmottelemassa" itseäni ripsihuollossa. Pidän tuota hemmotteluna, sillä tavallisesti päivät menee 24/7 jaloilla juosten paikasta toiseen (kyllä, lomailu on rankkaa), joten kun saa heittää kengät pois ja asettua tunniksi pitkälleen silmät kiinni kuuntelemaan rentouttavaa musiikkia, se on <3.

Neuvolassa käytiin myös viikolla 29. Nythän on siis viikko 31+3. Kaikki oli hyvin! Sydämen syke oli vauvalla 138 ja liikkeet ++ :) Mammalla paino oli 57kg eli 200g noussut viikossa. Seuraava neuvola olisi jo 3 päivän päästä ja veikkaan, että painokäyrääni tulee tässä kohti huima nousukiito johtuen älyttömästä ruokahalustani! Uskomatonta, miten pienen ihmiset vatsa voi vaatia näin paljon! Hemoglobiini oli 100. Tosin tästä voin syyttää vain itseäni, ei se rautakapseli vaan muista aina löydä tietä suuhuni..

Kävin myös lääkärissä ja pahin pelkoni toteutui! Mieslääkäri, vanha semmoinen! En muistanut paniikissa mitään, mitä olin ajatellut kysellä.. Halusin vaan pian pois. Ei siitä enempää, kaikki kunnossa ja paikat kiinni. :) Kohdunkaula 2 cm.

Oltiin myös pitkästä aikaa "viihteellä" paremman puoliskoni kanssa, nimittäin ystäväni syntymäpäivillä. Näihin kuului HYVÄÄÄÄ ruokaa:P, paljuilua, ihmissuhdedraamaa (ei onneksi meillä) ja paljonpaljon naurua:D

Olen päässyt myös käymään pitkästä aikaa kunnolla jumpalla. Samalla sykkeellä mennään ku ennen raskautta, melkein. :) Ei passaa ihan rapakuntoon päästää, ettei sitten ole niin suuri kynnys aloittaa synnytyksen jälkeen. Oon seurannu tota Jutta Gustafsbergin "Superdieetit" -sarjaa ja rakastuin niihen bikinifitness -mallien kroppiin, semmoinen olisi niiiiiin tavoitteena.. sitten joskus. :P Oon siis lähiviikkoina käyny ihan vain salilla, pumpissa, spinningissä, stepissa jajaja tähän tyyliin. Vatsalihakset nyt on jääny aikalailla poies, samoin syvät kyykyt ja tasajalkahypyt, muuten menee vielä oikein mainiosti:) 

ihana vapaapäivä

En voi tarpeeksi kehua tätä ihanaa tunnetta, jonka juuri alkanut lomani toi tullessaan! Olo on niin vapaa ja viimein kerkeää kunnolla tehdä omia mieluisia asioita! Jottei mene kuitenkaan ihan lomailuksi, olen pyrkinyt siihen, että herään joka aamu 8-9 aikaan. Rakastan käydä aamulla salilla, sillä lähtee päivä hyvin käyntiin!

Tänä aamuna heräiltyäni ja aamupalan syötyäni starttasin autoni kohti Elixiaa, jota voisi tituleerata melkein toiseksi kodiksi. Lainasin eilen sykemittaria, sillä luin, että "raskauden loppupuolella noin 24. raskausviikon jälkeen kannattaa välttää liikkumasta yli 150 sykkeellä 15 minuuttia kauempaa" (http://www.kuntolehti.com/). Se antoikin mielenkiintoista tietoa.. Kävin tunnilla nimeltä Cardio step, suomennettuna sykkeen nostoa steppilaudan kanssa. Oma sykkeenihän nousi tuohon maagiseen 150 jo alkulämmittelyssä. :o En olisi uskonut. Koko tunnin keskimääräinen syke oli siinä 160-180.. hmph. Hetken asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että aion jatkaa liikkumista sykerajoista liikoja välittämättä, lähinnä omaa kehoa kuuntelemalla.

Urheilujen jälkeen lähdin pikasuihkun jälkeen kampaajalle ottamaan vanhat pidennykset irti, jotta saamme tilaa torstaina laitettaville uusille pidennyksille. :) Olen käynyt jo parina päivänä Hairiumista tukkaa metsästämässä, mutta kuinkas sattuikaan, että juuri oma sävyni oli finito. Onneksi sain tänään sen verran tietoa, että sävyäni on tulossa huomisessa kuormassa, joten se kerkeää mainiosti torstaina päähäni <3

oma "lyhyt" tukka

mahakriisi

Lähipäiviä meillä on ilmennyt pientä mahakriisiä! Ihan vähän ajan sisällä maha on kasvanut aivan silmissä! Kaikista pahinta on huomata, ettei vanhat vaatteet mene enää päälle. Toppatakeista kaksi menee juuri ja juuri vielä tällä hetkellä kiinni (eihän näillä pakkasilla toppatakki kovin oleellinen ole) ja toppahousut kävi pieneksi jo ilmeisesti jokin tovi sitten, sillä yksi ilta oltiin iltalenkille lähtöä tekemässä ja vedin vanhat toppiksen kaapissa ja samalla sykkeellä koitin nostaa niitä ylös, mutta vetoketju meni niinkin korkealle kuin puoleen väliin asti kiinni. En niin millään haluaisi ostaa uusia isoja vaatteita, kun ei niitä kuitenkaan tule käytettyä kun se hetki. :o Nyt lähden kaupungille ja pidän silmät auki alerekkien kohdalla.. jospa sieltä löytyisi minulla jotain suurta ja edullista!

lomalainen!

Jäin siis eilen virallisesti lomalle! Mamaloma alkaa oikeasti vasta maaliskuun 17., mutta pidän nyt kesä ja muut lomat tässä ensin. Mietin, että taidan viimeisin yli viikon loma taitaa olla siellä 6 vuotta sitten? :o Joten veikkaan, että hetki menee totutellessa.

Eilen meillä kävi mun töiden jälkeen paremman puoliskon vanhemmat, koira, veli, sisko ja niiden "kaverit" kahvittelemassa. Meillä ei taatusti oo aiemmin ollu noin monta jalkaparia yhtäaikaa! Noh, onneksi karvamatolla on pehmeä istua:) Illalla lähettiin vielä samaisella porukalla kattoo Mission impossible ja tykkäsin kovasti! (vaikka se kesti yli 2 tuntia ja tässä tilassa parin tunnin istuminen ei tee hirveän hyvää) Kahvittelujen ja leffan välissä laitettiin turbovaihe päälle ja imuroitiin ja luututtiin kämppä ja tehtiin lihapullia ja muusia täksi päiväksi. Oli aika tehokas tunti;)

Tänään oli mahtava herätä vasta 8.30! Oli myös ihana syödä rauhassa aamupala ja huomata, että pakkasasteet oli laskenu säätiedotusten ennustamalla tavalla 6 C. Kävelin aamupalan jälkeen salikassin kanssa kaverin luo, mistä lähdettiin kimppakyydillä kohti Elixian aamuspinningiä, ai että teki kutaa! Pyöräilyn jälkeen jäätiin vielä hetkeksi salille ja ihan mukavastihan se rauta nousi vielä parin viikon tauon ja silmissäkasvavasta masusta huolimatta:)

rv. 28+6

Seuraavaksi olisi tavoitteena käydä ostamassa pari punttia lisää tukkaa, joka löytää tiensä päähäni keskiviikkona:) Huomenna käyn kampaajalla otattamassa tämänhetkiset jatkeet pois, jotta saadaan uutta tilalle:) Ai että odotan sitä! Oon myös suunnitellu rakennekynsiä, niitä kun ei työn takia ole aiemmin voinut ottaa. Lähihoitajana olemisen varjopuolia.

raskaus

Koitan sen verran virkistää muistinystyröitäni, että osaisin sanoa edes jotain jokaisesta kuukaudesta siitä lähtien kun plussattiin. :)

1. kuukausi

Elokuussa lähdettiin käymään Italian Genovassa. Määränpään valintaan vaikutti olennaisesti se, että siellä ystäväni oli ollut työharjoittelussa koko kesän. Tuolloin oltiin vielä autuaan tietämättömiä tulevasta, vaikkakin mahdollisuus oli olemassa. Viiniä maisteltiin iltaisin ja vähän päivisin ja ehkä vähän aamuisinkin.. se kun on se kulttuuri, ei myö muuten!

Suomeen saavuttuamme, jäätiin vielä toviksi Helsinkiin pyörimään. Ajeltiin ympäri kaupunkia ratikoilla ja opeteltiin paikkoja (suuntavaistottomana yksilönä siitä ei pidemmällä tähtäimellä tainnut olla hyötyä)

Kuun loppupuolella olo oli omituinen.. Päätin viisaana tyttösenä tehdä raskaustestin ennen aamuvuoroa. Ennen kuin kerkesin testin laittaa pöydälle ja lukea ohjeet, pahamaineinen sivusilmäni näki testissä 2 viivaa (tässä vaiheessa viikkoja oli takana 4). Sen jälkeen seuraava muistikuva oli itku nukkuvan poikaystävän vieressä. Meni tovi jos toinenkin ennen kuin sain kakistettua tilanteen. Noh, häkeltyneinä ei aiheesta hirveästi taidettu sen jälkeen puhua muutamaan päivään juurikaan. (ja tämä johtui shokista). Neuvola-ajan varasin kuitenkin samantien ja sain sen viikolle 7.

2. kuukausi

Seuraavat ajat menivät edelleen pienessä epätietoisuudessa. Tässä vaiheessa asiasta taisi meidän lisäksi tietää yhdet kaverit ja mun työporukka. Sovittiin jo alkuun, että muille kerrotaan vasta, kun kriittinen aika on ohi. Kahvi rupesi tässä vaiheessa tökkimään, minkä poisjättämisen totutteluun taisikin mennä suurinosa kuusta. Energiaa oli miinus jotain ja sekin meni töihin. Hereillä olo oli lähinnä työntekoa ja syömistä, jos oli hetkenkin syömättä, paha olo valtasi kroppani koko päiväksi. Neuvolasta kumpikaan ei myöskään muista juuri mitään (haastattelin juuri parempaa puoliskoani aiheesta). Uutta tietoa tuli niiiiin paljon.

3. kuukausi

Kuukausi meni olon kannalta hyvin pitkälle samalla tavalla kuin edeltäjänsä. Tässä vaiheessa taisin olla viikon sairaslomallakin. Tämän kuun lopussa kävimme ensimmäistä kertaa ultrassa, jossa varmistui, että la. on 24.4. Painoa minulla itselläni taisi olla tässä vaiheessa 51kg neuvolan mukaan. Harmittaa kovasti, kun ei tullut puntarilla käytyä ennen raskautta. Olo oli jo tässä vaiheessa älyttömän kookas ja turvonnut, vaikkei sitä todellakaan kuvista huomaa:D Tässä vaiheessa kerrottiin myös asiasta ihan yleisesti. Vastaanotto oli todella positiivinen:) Erityisesti poikaystävän siskon ja oman äitin reaktio on jäänyt mieleen. :)

4. kuukausi

Tässä vaiheessa huono olo alkoi olla historiaa ja jaksoi taas kunnolla harrastaa:) Kävin mm. seinäkiipeilemässä ja aloitin tankotanssin:P Taisin neljännellä kuulla tuntea oikean vauvamahan ensimmäistä kertaa.

5. kuukausi

Maha kasvoikasvoi:) Jo tuntemattomatkin uskalsi epäillä, että pikkuinenhan siellä on. Kuun lopussa käytiin rakenneultrassa ja saatiin terve, iso:D poikalupaus:) Alusta asti molemmilla on ollut poikaolo. Myös liikkeet alkoi tuntua selkeämmin tässä kuussa. Jopa niin, että isikin sai ne tuntea.

rv.20, tunsin itteni jättiläiseksi, jälkikäteen tää lähinnä naurattaa. :D

6. kuukausi

Olo edelleen energinen, voisi tehdä vaikka mitä! Näillä tienoilla taisi olla joulu, joka meni minun osalta valitettavasti lähinnä töiden merkeissä. Se ei tosin silti rajottanut ruuan saantia! Miksi ruoka maistuukin toisten luona niin hyvältä?:o Tässä vaiheessa alettiin laskea myös päiviä Egyptin reissuun! Taidettiin ostaa pikkuiselle myös ensimmäiset vaatteet, joista ihkaensimmäinen oli Guessin takki:P Se on niin tyylikäs! Ostettiin myös vaunut alesta ja turvakaukalo. Ultrassa saatiin kuulla, että lapsosella oli painoa 660g, kun keskimääräinen paino näillä viikoilla olisi 450g. Hupsii. Painoa mulla oli neuvolakortin mukaan 53,4, eli sopivasti tullut lisää. :)

rv 22

7. kuukausi

Egypti! Jäi ehkä päälimmäisenä mieleen:) Siellä jaksoin touhuta oikein mainiosti! Käytiin sukeltamassa montamonta kertaa, Aquaparkissa, parasailingissa jajaja. :) Olo on edelleen hyvä, tosin hitusen kookas. Painoa minulla rv. 27 56kg, joten 5 kg tullut lisää. :o Tosin syytän edelleen ulkomaan reissua ja joulua ainakin yhdestä lisäkilosta. :) Hemoglobiini oli laskenut 100, joten rautaarautaa. Nyt vauvakin liikkuu niin että välillä sattuu. Odotan innolla, että se saa tuosta vielä lisää kokoa. Ensi viikolla alkaisi 8. kuukausi ja mulla loma! Ensin pidän kertyneitä lomia pois ja siitä sit mammalomalle. Saatiin viimein äitiyspakkaus-hakemus postiin. :) Tänään tuli vauvan vaatteille tarkoitettu lipasto, joten pienet vaatteet saisivat jo tulla. :)

Uutta ja ihmeellistä

Aivan kuin otsikkokin kertoo, koko kirjoittaminen tuntuu kovin omituiselta! Olen pitkään seuraillut ihmisten vastaavia kirjoituksia Internetin ihmeellisestä maailmasta ja samaan aikaan tuskaillut, että "kun olisi aikaa, voisi itsekin rustailla ajatuksia ja tapahtumia ylös".. näitä kun olisi niin mukava jälkikäteen lueskella ja kuvatkin tuntuvat nykypäivänä hukkuvan tietokoneen syövereihin. Eläköön vanhat kunnon päiväkirjat ja filmirullakamerat (oikealta nimeltään?)

Erityisesti tällä hetkellä kipinä kirjoittamiseen johtuu luultavasti tämänhetkisestä elämäntilanteesta. Meillä elellään rv 28+3. ja tänään työpäiviä ennen lomia mulla on jäljellä 2. Olen paljon seuraillut ihmisten omakohtaisia kirjoituksia aiheesta ja niistä on ollut paljonpaljon apua ja koen saaneeni sieltä vertaistukea. Ehkä tuntojen purkaminen tekstiksi on myös keino siihen, että minulla on jatkossakin ystäviä; nyt puheenaiheet (toiv.) löytyy muualtakin kuin keskivartalosta ja sen aiheuttamista kommervenkeistä.

Me eletään tällä hetkellä 43,5 m2 kokoisessa kartanossa n. 5km päässä keskustasta. Onneksi asunto on 2000-luvulta ja näin neliöt on kulutettu mitä parhaiten (ajatellen myös tulevaisuutta 3 hengen pikkuperheenä). Muutto uuteen kotiin (mikäli tilanpuute vaivaa) tapahtuu luultavasti syksyllä, jolloin asunnon saa ilman verottajan väliintuloa myydä.

Olen siis lähihoitaja ja työelämässä vielä huimat 2 päivää. Valmistuin vasta vuosi sitten jouluna, joten lomapäiviä ei tätä ennen ole kertynyt. En sitten tiedä, kuinka kauan tätä voi _lomailuksi_ kutsua, mutta pidetään peukkuja. Saman kokeneet ystävät tosin ovet pudottaneet mut hyvin nopeasti takaisin maan pinnalle, kun mainitsen jääväni lomalle(?).